Olimme näytteilleasettajana lokakuun alussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Sairaanhoitajapäivillä. Tapahtuma keräsi yhteen lähes 3500 alan ammattilaista, ja me pääsimme jututtamaan useita heistä kielipalveluiden käytöstä. Vastaukset saivat meidät iloisiksi, mutta osin myös mietteliäiksi. Lue alta lisää siitä, mikä yllätti meitä eniten vieraskielisten asiakkaiden kanssa toimimisessa.
Terveydenhuollon ammattilaisella on oikeus käyttää tulkkia
Keskustelimme satojen hoitajien kanssa siitä, kuinka he ovat käyttäneet kielipalveluita ja erityisesti tulkkausta työssään. Suurin osa ammattilaisista oli hyödyntänyt jotain tulkkaussovellusta vieraskielisten asiakkaiden kanssa, monet jopa päivittäin. Etätulkkaus ajanvarauksella ja pikatulkkaus olivat suurimmalle osalle tuttuja palveluita.
Mikä ihmetytti meitä suuresti oli se, että yllättävän moni hoitaja kertoi, että jos heidän nykyinen tulkkauskumppaninsa ei pysty välittämään tarvittavan kielen tulkkia potilastapaamiseen, he yrittävät pärjätä ilman tulkkia, selviytyä omalla, mahdollisesti puutteellisella kielitaidolla, tai käyttää esimerkiksi Google Translatea tai muita vastaavia ohjelmia.
Olimme jopa järkyttyneitä siitä, kuinka moni näin vastasi, sillä kyse on ihmisten terveyteen liittyvistä asioista. Hoitajalla on oikeus tilata tulkki toisesta tulkkipalvelusta, jos nykyiseltä sopimuskumppanilta ei saa tarvittavan kielen tulkkia. Kyse on hoitajan oikeudesta hoitaa työnsä hyvin. Pikatulkkauksessa ammattitulkin saa puhelimeen jopa minuutissa, joten vasteajankaan ei pitäisi olla este ammattitulkin hyödyntämiseen.
Mitä tapahtuu silloin, jos vieraskielisen potilaan hoidossa tapahtuu hoitovirhe, joka on syntynyt väärinymmärryksestä? Kuka on vastuussa ja korvaa väärinymmärryksestä syntyneet kustannukset? Youpretin ammattitulkkia käytettäessä järjestelmään jää aina lokitiedot, joissa näkyy tarkka aika jolloin tulkki on ollut mukana keskustelussa.
Jos tulkkia ei saada, koko tapaaminen saatetaan perua, mikä on resurssien käytön kannalta hukkaan heitettyä ammattilaisten arvokasta työaikaa. Myöskään omaisen toimimista tulkkina ei suositella, sillä siinäkin on riski väärinymmärrykseen tai perheenjäsenten välisiin eturistiriitoihin, puhumattakaan eettisistä haasteista, jos tulkkina toimii vaikkapa perheen lapsi.
Ammattitulkilla on terveydenhuollon erityissanasto hallussa
Ammattitulkeilla on terveydenhuollon erityissanasto hyvin hallussa, ja myös hoitajan antamat ennakkotiedot potilastapaamisen aiheesta auttavat tulkkeja valmistautumaan hyvin ja tarjoamaan laadukkaan tulkkauksen. Voit lukea lisää lisätietojen antamisen tärkeydestä tästä blogista.
Osaava tulkki sujuvoittaa hoitajan ja lääkärin työtä, kun asiat saadaan kerralla kuntoon. Tulkki pystyy avaamaan mahdollisia kulttuurien välisiä eroja ja käytäntöjä, jolloin potilas ymmärtää paremmin, miksi Suomessa toimitaan tietyllä tavalla.
Potilaan oikeus asioida omalla äidinkielellään on osa potilasturvallisuutta
Vieraskielisillä asiakkailla on oikeus palveluun omalla äidinkielellään viranomaisasioinnissa, jos muuta yhteistä kieltä ei ole. Suomen lainsäädännössä tulkkaus mainitaan muun muassa seuraavissa kohtaa:
-
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 3 §, 5 §
-
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 5 §
-
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), 5 §
-
Ulkomaalaislaki (301/2004) 10 §, 203 §
-
Kielilaki (423/2003) 18 §.
Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon terveydenhuollossa. Potilasturvallisuuteen kuuluu myös yhdenvertaisuus, joka toteutuu, kun ketään ei aseteta eri asemaan kielen, iän, terveydentilan, vammaisuuden, asuinpaikan, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, uskonnon, etnisen taustan tai muun vastaavan seikan perusteella. Tulkin avulla vieraskielinen potilas ei siis joudu eriarvoiseen asemaan.
Kun potilas ymmärtää omalla äidinkielellään mitä tapaamisessa käsitellään tai millaista hoitoa suunnitellaan ja miksi, se voi lievittää potilaan pelkoa ja ahdistusta. Tuoreessa Ylen artikkelissa.
kerrottiin, että maahanmuuttajataustaiset naiset kaipaavat lisää tietoa suomalaisista käytännöistä esimerkiksi synnytyksissä, koska käytännöt ovat eri kulttuureissa niin erilaisia.
Julkiset hankinnat, ensisijaiset ja toissijaiset toimittajat
Julkisen sektorin terveydenhoitoalan toimijoiden tulkkauspalvelut valitaan yleensä julkisten hankintaprosessien kautta, kuten muutkin isommat hankinnat. Hankinnassa kilpailutetaan eri toimittajien palvelut, ja valitaan ensisijainen, toissijainen ja mahdollisesti myös kolmas toimittaja. Lähtökohta on, että ensisijaisen toimittajan palveluita suositellaan käytettävän, koska niissä on edullisin hinta.
Jos ensisijainen toimittaja ei pysty toimittamaan tarvittavan kielen tulkkia, on tilaajalla, eli esimerkiksi hoitajalla, oikeus tilata tulkki toissijaiselta tai kolmannelta toimittajalta. Jos miltään valitulta toimittajalta ei löydy tarvittavaa vieraan kielen tulkkia, voi tulkin tilata myös muualta.
Tärkeintä on, että hoitaja pystyy kohtaamaan potilaan ja hoitamaan työnsä, eikä hänen tarvitse turvautua Google-kääntäjään tai vastaavaan palveluun, ja että potilas saa hyvää, yhdenvertaista hoitoa.
Kirjoittaja:
Nea Kolmonen
markkinointi- ja viestintäpäällikkö
nea.kolmonen@youpret.com
LinkedIn
Nea työskentelee Youpretilla markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Työssään hän nauttii erityisesti yhteistyöstä kollegoiden, tulkkien, asiakkaiden, kumppaneiden ja vaikuttajien kanssa, sekä yrityksen vastuullisuuden kehittämisestä ja hyödyllisten sisältöjen luomisesta. Nea on kolmen tyttären äiti, innokas penkkiurheilija ja keväthangilla hiihtäjä.
Asiakkaan oppaalla tulkkaukset tutuksi!
Olemme luoneet asiakkaillemme ladattavan oppaan, joka helpottaa ja nopeuttaa tulkkaustilausten tekemistä. Maksuttoman ja kätevän infopaketin voi tallentaa organisaation sisäiseen käyttöön, esimerkiksi uusille työntekijöille. Opas parantaa asiakaskokemusta ja opit juuri sinulle sopivista tulkkausvaihtoehdoista.
Lue lisää